Sisäliikuntahalli

Lappeenrannassa päätetään syksyllä 2020 uudesta sisäliikuntahallista. Sopivimmaksi sijoituspaikaksi sille on arvioitu ja esitetään ammattikoulun kentän aluetta keskustassa.

Ilmakuva sisäliikuntahallista
Taustaa
 

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva asetti vuoden 2017 alussa jäähallityöryhmä laatimaan selonteon nykyisen jäähallin tulevaisuudesta. Samassa yhteydessä tuli tutkia myös vaihtoehtoa, jossa Lappeenrantaan rakennettaisiin uusi sisäliikuntahalli mahdollisen uuden jäähallin yhteyteen. 

Selvitystyön yhteydessä kävi hyvin nopeasti selväksi, että monitoimiareenan yhteyteen samoihin tiloihin ei ole mahdollista toteuttaa sellaisia sisäliikuntatiloja, jotka Lappeenrannasta nyt puuttuvat ja jotka olivat selvitystyön kohteena. Tilatarve ja käyttötarkoitukset ovat niin erilaiset, ettei järkevää ja toiminnallisesti hyvää ratkaisua ole saatavissa. Sijoituspaikkojen vertailussa päädyttiin myös arvioon, ettei sisäliikuntahallin sijoittaminen yhdessä monitoimiareenan kanssa samalle tontille tuo erityistä lisäarvoa esim. hallien käytön tai liiketoiminnan näkökulmasta. Tämän seurauksena syntyi johtopäätös, että sisäliikuntahalli on järkevämpää sijoittaa erillisenä sen toiminnan kannalta parhaaseen ja keskeiseen paikkaan kaupungin omistamalle maalle esim. koululiikunta huomioiden. Hallin rakentaminen ei silloin ole myöskään sidoksissa monitoimiareenan rakentamisaikatauluun. 

Lappeenrannassa päätettiin siis, että sisäliikuntahalli toteutettaisiin omana erillisenä hankkeenaan ja sen sijainnista päätetään samassa yhteydessä mahdollisen toteutuspäätöksen kanssa. 

Sisäliikuntahallin rahoitusasiantuntijaksi valittiin SRV Rakennus Oy, jonka tehtävänä on ollut valmistella kaupunginvaltuustolle päätöksentekoa varten esitys sisäliikuntahallin toteutus- ja rahoitusmalleista. 

Päätös sisäliikuntahallista oli määrä tehdä alun perin keväällä 2020, mutta koronavirustilanteen vuoksi asia siirtyi. Päätöksenteko on nyt ajoitettu syksylle 2020.

 
Sisäliikuntahallin tarve
 

Monipuolinen liikuntaan ja urheiluun suunniteltu sisäliikuntahalli täydentäisi ja laajentaisi Lappeenrannan sisäliikunnan olosuhteita.

Lappeenrannassa on tarvetta varsinkin yleisurheilun lajitoimintaan sopiville tiloille. Sisäliikuntahallia on suunniteltu yhteistyössä seurojen kanssa muun muassa yleisurheilun, pesäpallon ja osin myös jalkapallon harjoittelu- ja harrastustarpeita varten. Hallin yleisurheilun suorituspaikkojen ratamitoitus täyttäisi 200 metrin sisäratojen viralliset mitoitusvaatimukset.   

Uusi sisäliikuntahalli tarjoaisi tilaa myös esimerkiksi salibandyyn, koripalloon, sulkapalloon, futsaliin, golfin lyöntiharjoitteluun, pyöräilyyn yleisurheiluradalla sekä monenlaisen sisäliikunnan harrastamiseen. Uusi halli varustettaisiin myös koulujen monipuolista sisäliikuntaa varten. Sisäliikuntahalli mahdollistaisi Kimpisen koulun ja Saimaan ammattiopiston koululiikunnalle erittäin hyvät lisätilat.

Arkikäytössä sisäliikuntahalli olisi mahdollisimman paljon myös kaikkien asukkaiden käytettävissä saman tyyppisellä kertamaksulla kuin esimerkiksi uimahallit ja muut vastaavat sisäliikuntahallit Suomessa.

Lisäksi halli soveltuisi esimerkiksi isoihin kunto- ja terveysliikuntatapahtumiin, lasten monipuoliseen ja laajaan liikunta- ja urheilukoulutoimintaan, seniori- ja työkykyliikuntaan ja erityisryhmien liikuntaan.  

Uusi sisäliikuntahalli soveltuisi erinomaisesti suuriinkin messu- ja juhlatapahtumiin.

 
Sisäliikuntahalli ja käyttäjät
 

Uusi sisäliikuntahalli olisi alustavien suunnitelmien mukaan energiatehokas, lämmin sisähalli, joka palvelisi yleisurheilun ja muiden lajien harrastajia sekä voisi samalla toimia tilana erilaisille yleisötilaisuuksille.

Tarkoituksena olisi rakentaa valtakunnallisesti merkittävä moniurheilu- ja tapahtumakeskus. Sisäliikuntahalli parantaisi merkittävästi yleisurheilun, mutta myös muiden lajien olosuhteita koko Etelä-Karjalan alueella.

Tavoitteena on, että sisäliikuntahalli toimisi samanaikaisesti mahdollisimman monipuolisesti eri lajien, ohjatun liikunnan, koululiikunnan ja muun liikunnan käytössä. 

Mihin soveltuisi?

  • Yleisurheilu (PM-, SM- ja kansallisen tason sisäratakilpailujen järjestämiseen)
  • Pesäpallo ja jalkapallo, futsal, frisbeegolf, golf, salibandy, kori-ja sulkapallo, ym. sisäpelit
  • Koululais- ja kansalaisliikunta
  • Terveysliikuntatoiminta
  • Laajat terveysliikuntatapahtumat
  • Messut, konsertit, juhlatilaisuudet ja muut isot yleisötapahtumat

Ketä varten halli rakennettaisiin?

Hallin käyttäjäryhmiä olisivat asukkaat ja asukasyhteisöt, yleisurheilijat, palloilulajien harrastajat, koulut, terveysliikkujat sekä tapahtumajärjestäjät.

 
Arviot käyttäjä- ja tapahtumamääristä
 

Alustavien arvioiden perusteella käyttäjämääräarvio vuositasolla olisi noin 150 000 käyttäjää.

Arvioon sisältyvät mm.

  • koulujen, opiskelijoiden sekä asukkaiden päiväkäyttö
  • urheilijoiden, seurojen ja asukkaiden sekä muiden yhteisöjen ilta- ja viikonloppukäyttö

Alustavien arvioiden mukaan hallissa järjestettäisiin vuositasolla noin 5-10 isoa urheilu-, messu- tai muuta vastaavaa yleisötapahtumaa. Lisäksi halli olisi vuosittain arviolta noin 270 vuorokautta liikunta- ja urheilukäytössä.  

 
Sisäliikuntahallin tilat ja toiminnot
 

Sisäliikuntahallissa olisi erittäin monipuoliset sisäliikuntatilat, jotka mahdollistaisivat valtakunnallisen ja pohjoismaisen tason kilpailut ja leirityksen yleisurheilussa ennätyskelpoisissa virallisissa sisärataolosuhteissa sekä SM-sarjatason puitteet futsalille ja salibandylle.

Lisäksi halli tarjoaisi suuren, tasaisen sisätilan messuille ja muille isoille yleisötapahtumille  noin 4 000 m2 tasaisen lattiapinta-alansa ansiosta. Urheilutalolla ja nykyisessä pääjäähallin kaukalossa vastaava pinta-ala on noin 1 600 m2.

Hallin sisälämpötila olisi noin 20 astetta.

Hallin ominaisuudet ja mitat 

  • 4–6 kiertävää 200 metrin juoksurataa kallistetuin kaartein

  • 6-ratainen 60 metrin juoksusuora keskellä, lisäksi 70–100 metrin 4-ratainen juoksusuora hallin sivuseinällä

  • Juoksuratojen kaarteissa nosto-ja laskumekanismi
  • Yleisurheilun hyppylajien suorituspaikat
  • Kuulan, kiekon ja moukarin heittohäkki sekä keihään, kiekon ja moukarin heittopaikka pressuun
     
  • Tekonurmipohjainen pelialue juoksuradan sisäpuolella on noin 1550 m2 (42 x 37 m) tai max. 3740 m2 (68 x 55 m) peittäen silloin myös juoksuradan. Tekonurmialue soveltuisi pesä- ja jalkapallon harjoittelukäyttöön. Muille lajeille, kuten salibandylle ja pesäpallolle, on hallissa omat pelialustat.
  • Pesäpallon lyöntipressut ja syöttöharjoittelumahdollisuudet
  • Salibandykaukalot (2 kpl), kori-ja sulkapallo, ym. sisäpelit koululiikuntaan
  • Voimaharjoitus-ja kuntovälinepaikka
     
  • Tasaista lattiapinta-alaa messuille, konserteille, yms. noin 4 000 m2.
  • Laskeutuvat väliverhot suuren tilan jakamiseen pienempiin osiin monia eri toimintoja varten
  • Puku-ja pesuhuoneet, tuomaritilat sekä yleisö-wc-tilat sisäliikuntahallille ja viereiselle lämmitettävälle jakapallokentälle
  • Varastotilat hallin varusteille, välineille ja hyppypatjoille
  • Vuokrattavia toimisto-/kokoustiloja ja aulakahvio
  • Hallin pinta-ala 6 000 m2, leveys noin 60 m, pituus noin 98 m
  • sisäkorkeus noin 12 m

Muuntautumiskykyinen halli

Toiminnallista konseptia kehittämällä hallissa on mahdollista harrastaa samanaikaisesti yleisurheilun ohella myös koululiikuntaa ja vaihtoehtoisesti monia eri lajeja, kuten jalkapalloa, futsalia, pesäpalloa, salibandya ym. lajeja, aivan kuten esim. Kimpisen, Lauritsalan tai Joutsenon urheilukentillä tai vaikkapa urheilutalon palloiluhallissa.

Tämä voidaan toteuttaa rakentamalla kiertävän juoksuradan viereen sen ulkopuolelle noin 100 metrin 2–4 ratainen juoksusuora pituus- ja kolmiloikan paikoilla sekä asentamalla katosta laskeutuvat, juoksuradan sisäreunaa kiertävät väliverhot, jolloin keskialue jää muuhun liikuntakäyttöön kuin yleisurheiluun.

Juoksuradan sisäpuolinen laaja alue voidaan väliverhoilla myös jakaa esim. kolmeen isoon liikuntasalilohkoon.

Palloilukäytössä oleva, yleisurheilun juoksuradan sisään jäävä tila voidaan erottaa radasta väliverhoilla. Syntyvä tila olisi kooltaan noin 1 550 m2 (42 x 37 m). Yleisurheilukisoissa keskialueella oleva 60 metrin juoksusuora otetaan käyttöön, muuten keskialue voi olla muussa liikuntakäytössä.

Keskialue voidaan arkikäyttöä varten kattaa samanlaisella salibandymatolla kuin urheilutalolla parketin päälle asennettava pelialusta. Se soveltuisi muun muassa koululiikuntaan, salibandyyn, koripalloon ja sulkapalloon sekä futsaliin. Keskialueella olisi mahdollista myös tehdä väliverhopressuihin esimerkiksi lyöntiharjoituksia pesäpallossa ja golfissa.

Keskialue voidaan kattaa myös tekonurmimatolla pesä- ja jalkapallon käyttöön esim. tiettyjen viikkojen ajan tarvittaessa. Keskialue olisi yleisurheilun kisoja lukuun ottamatta pääasiassa muiden lajien, ohjatun liikunnan ja koululiikunnan käytössä, jotta tilaa käytetään mahdollisimman monipuolisesti. 

Tekonurmialue jalkapalloon tai pesäpalloon voidaan halliin tehdä maksimissaan noin 68 x 55 metrin kokoisena. Sisäliikuntahalli mahdollistaisi siis myös näiden palloilulajien harjoittelun, talviaikaiset leirit ja myös turnaukset, vaikka tekonurmi ei olekaan täysimittainen ko. lajeille.

Yleisökapasiteetti

Siirrettävä katsomo, jossa noin 100 yleisöpaikkaa. Toimintakonseptiin sisältyvät myös siirrettävät tilapäiskatsomot noin 500–700 henkilölle. Tarvittaessa halliin saataisiin lisää yleisöpaikkoja tuomalla halliin kaupungin omistamia, muualla sijaitsevia siirtokatsomoita.

 
Sijoituspaikka
 

Sisäliikuntahallin sijoituspaikaksi esitetään ammattikoulun kentän aluetta, joka on arvioitu eri sijaintivaihtoehtojen tutkimisen yhteydessä parhaaksi paikaksi uudelle hallille. Alue sijaitsee Valtakadun varrella Armilan kaupunginosassa.

Sisäliikuntahalli rakennettaisiin lämmitettävän jalkapallokentän viereen. Jalkapallokenttä siirtyisi hallin myötä puolestaan idempään, Lauritsalan suuntaan, jolloin osa puistoalueesta muuttuisi kentän käyttöön. Maaperä alueella on rakentamisen kannalta hyvä. 

Tarkastele tästä havainnekuvaa, jossa sisäliikuntahalli on sijoitettu ammattikoulun kentän alueelle.

Muina sijaintivaihtoehtoina on tarkasteltu mm. Harapaisen nurmikentän aluetta, Kimpisen harjoitusnurmikenttää sekä Ratsumestarin kentän aluetta.

Sijoituspaikan etuja ammattikoulun kentän yhteydessä

  • Halli sijoittuisi keskeiselle sijainnille lähelle suurimpia kouluja, uimahalli-urheilutaloa, Kimpisen urheilukeskusta sekä keskustaa majoituspaikkoineen.
  • Vierekkäin sijaiten jalkapallokenttä ja sisäliikuntahalli muodostaisivat monipuolisen ja toisiaan hyödyntävän liikuntakeskittymän, jossa olisi suuriin liikuntatapahtumiin tarvittavia lisätilojakin.
  • Kunnossapidon kannalta vierekkäin olevien liikuntapaikkojen hoito on myös kustannustehokasta.
  • Sisäliikuntahalli sijaitsisi hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja sinne pääsisi kestävästi joukkoliikenteen kyydissä liikkuen.
  • Halli tarjoaisi alueen oppilaitoksille lisää monipuolisia sisäliikuntatiloja ja sen ansiosta tilojen arvioidaan olevan myös päiväsaikaan tehokkaassa käytössä.
  • Sisäliikuntahallin puku- ja pesuhuonetilat tulisivat myös jalkapallokentän käyttäjien käyttöön.
  • Halli tarjoaisi esimerkiksi Kimpisessä järjestettäviä isoja yleisurheilutapahtumia varten tarvittavat lajin harjoittelutilat ennen kisasuorituksia.
  • Lämmitettävä tekonurmikenttä tulee peruskorjata lähitulevaisuudessa. Mikäli sisäliikuntahalli päätettäisiin rakentaa ja sijoituspaikaksi valitaan ammattikoulun kentän alue, tekonurmikenttä peruskorjataan hallirakentamisen yhteydessä.
 
Pysäköinti ja liikennejärjestelyt
 

Mikäli halli päätettäisiin sijoittaa ammattikoulun kentän yhteyteen, pysäköintitilaa varattaisiin lähinnä vain sisäliikuntahallin ja tekonurmikentän käyttäjiä varten. Kentän ja hallin viereen mahtuisi riittävästi autopaikkoja normaalia päivä- ja iltakäyttöä varten sekä tapahtumatoimitsijoiden ja muiden järjestäjien käyttöön.

Suurissa tapahtumissa hyödynnettäisiin kävelymatkan päässä olevia keskustan parkkitaloja sekä muita lähialueen ja keskustan pysäköintimahdollisuuksia, kuten nytkin tehdään Kimpisen ja Lappeenrannan urheilutalon isoissa tapahtumissa.

Koko Armilan alueen  pysäköinti- ja liikennejärjestelyjä tarkasteltaisiin asemakaavavalmistelussa laajana kokonaisuutena.

Lisäksi Suomen ilmastopääkaupunki Lappeenranta pyrkii edistämään yksityisautoilun vähentymistä ja kannustaisi hallin ja kentän asiakkaita hyödyntämään joukkoliikenneyhteyksiä alueelle saapuessaan.

Bussit

Busseille osoitettaisiin jättöpaikka lähelle sisäliikuntahallia ja jalkapallokenttää. Tapahtumajärjestäjien tavarakuljetukset voitaisiin järjestää kohteen viereen.

Bussit sekä muut isot ajoneuvot ohjattaisiin muualle kaupungin alueella tapahtumien ajaksi, kuten nytkin Kimpisen urheilukentän ja urheilutalon isoissa tapahtumissa.

Tarkempi suunnittelu kaavavalmistelun yhteydessä

Pysäköintiä, liikenneasioita, bussien jättöpaikkoja, kevyen liikenteen väyliä ja muita liikennejärjestelyihin liittyviä asioita suunniteltaisiin tarkemmin toteutussuunnittelun ja asemakaavan valmistelun yhteydessä, mikäli sisäliikuntahalli päätetään rakentaa ja sijoituspaikaksi valitaan ammattikoulun alueen kenttä.

 
Muutokset alueella
 

Jos sisäliikuntahalli päätetään rakentaa ja sijainniksi päätetään ammattikoulun kenttä, on alueella tehtävä muutoksia.

Sisäliikuntahallia varten alueelle tarvittaisiin kaavamuutos. Kaavavalmistelussa tarkasteltaisiin myös jalkapallokentän, sisäliikuntahallin, ammattiopisto, Armilan sairaalan alueen, uimahallin ja urheilutalon liikenne- ja pysäköintiasioita laajana, toisiinsa vaikuttavana kokonaisuutena.

Ammattikoulun lämmitettävä tekonurmikenttä siirtyisi hallin myötä hieman nykyisestä sijainnistaan idempään Lauritsalan suuntaan. Samalla osa nykyisen kenttäalueen itäpäädyssä sijaitsevasta puistoalueesta tulisi kentän käyttöön. 

Ammattikoulun lämmitettävä kenttä on peruskorjauksen tarpeessa. Korjaus on tehtävä lähivuosina sisäliikuntahallihankkeen toteutumisesta riippumatta. Peruskorjaus tullaan rahoittamaan omana hankkeenaan. Peruskorjauksesta päätetään, kun kaupunginvaltuusto on päättänyt sisäliikuntahallin rakentamisesta ja sijoituspaikasta. Jos halli rakennetaan ja sijoitetaan kentän alueelle, peruskorjaus toteutetaan rakennushankkeen yhteydessä.

Sisäliikuntahallin rakentaminen ei vaikuttaisi nykyisen tekonurmikentän länsipäädyssä sijaitsevan lasten liikennepuiston toimintaan.

 
Rakennuksen toteutusmalli
 

Sisäliikuntahalliin on etsitty mahdollisimman taloudellista toteutustapaa hyödyntäen erilaisia halleille kehitettyjä valmisratkaisuja.

Halli voidaan perustaa teräsbetonilaatalle tai tukevalle perustalle asennetulle tasaiselle asfaltille. Hallirakennuksella teräsbetonisokkeli, teräsrunko mitoitettuna paikallisten normien tuuli- ja lumikuormille, katemateriaalina molemmin puolin pvc-kangas, hyvin lämpöeristetyt kate sekä puuseinä- tai teräspaneelielementit. Energiatehokkuudessa tämä olisi verrattavissa perinteiseen paikalla rakennettuun talorakennukseen.

Sähkökäyttöiset nosto-ovet ja tarvittavat väliverhot toimivat tilanjakajina. Led-valaistus sekä maalämpöä, lämmön talteenottoa ja aurinkosähköä sekä muita uusimpia energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja on hyödynnettävissä. 

 
Kustannukset ja rahoitus
 

Tämänhetkisen kustannusarvion mukaan hallirakennuksen kustannukset olisivat noin 5 miljoonaa euroa.

Varsinainen investointi- ja hankkeen toteutuspäätös tehdään Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa, kun sisäliikuntahallin hankesuunnitelma kokonaiskustannusarvioineen on tehty.

Kustannusarvio rakennukselle

Sisäliikuntahallirakennuksen kustannusarvio (tuhatta €, alv 0 %):

  • Perustukset 260 000 €
  • Lattiarakenteet 500 000 €
  • Kentän pinnoitteet 410 000 €
  • Sosiaalitilat 1 milj. € 
  • Hallipaketti  1 595 000 € 
  • Suunnittelu 296 000 € 
  • Hankevaraus 10 % 456 000 €  

Yhteensä: 5 018 000 €

Muut kustannukset

Jos sisäliikuntahalli päätetään rakentaa, hankesuunnittelun yhteydessä lasketaan vielä tarkemmin infraan liittyvät maarakennuksen pohjatyöt, kunnallistekniikan kustannukset yms. hankkeeseen liittyvät kustannukset. Liikennejärjestelyjen, pysäköinnin ym. kustannukset arvioidaan kaavavalmistelun yhteydessä.

Käyttökustannukset

Sisäliikuntahallin vuotuisten käyttökustannusten tarkka arviointi tulee tehdä varsinaisen hankesuunnittelun yhteydessä perustuen tarvittaviin teknisiin viitesuunnitelmiin.

Alustavien arvioiden mukaan sisäliikuntahallin vuotuiset sisäiset tilavuokrat olisivat olemassa olevien investoinnin kustannusarvion ja tilaneliötietojen sekä kaupungin vuokraperusteiden mukaan noin 400 000 €/vuosi.

Sisäinen tilavuokra koostuisi seuraavista:

  • pääomavuokra 250 000 €/vuosi
  • kunnossapitovuokra 110 000 €/vuosi
  • tontinvuokra 40 000 €/vuosi

Kaupungin omistaessa tontin, ovat em. kustannukset yhteensä kaupungille noin 360 000 euroa vuodessa.

Ylläpitokustannukset, joihin kuuluvat lämpö, sähkö, vesi, jätevesi, ulkoaluehoito, jätehuolto, vartiointi, vakuutus, aineet, tarvikkeet, tavarat ja siivouskulut, kustantaisivat vuodessa noin 250 000 €.

Kaupungin kokonaiskustannukset arvioidaan edellä oleva huomioiden olevan noin 610 000 € vuodessa.

Kustannukset on arvioitu sillä oletuksella, että sisäliikuntahallin kunnossapidosta vastaa liikuntatoimen nykyinen henkilöstö. Tulot ovat arviolta noin 100 000–150 000 € vuodessa, jolloin kaupungin katettavaksi jäisi vuositasolla arviolta noin 450 000–500 000 €.

Rahoitus

Hankkeen valmistelun yhteydessä on selvitetty, että yksityistä pääomaa tälle investointihankkeelle ei ole mahdollista saada. Hanke tulisi siis olemaan kokonaan kaupungin rahoittama, joko perinteinen kaupungin investointiosaan tehtävällä rahoitusvarauksella toteutettava liikuntapaikkarakentamisen hanke kaupungin taseeseen tai mahdollisesti esim. elinkaarihanke.

Opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankkeelle voidaan hakea valtionapua liikuntapaikkarakentamisen määrärahoista.  Avustuksen määrä voi kattaa 30 prosenttia hankkeen kustannusarviosta, ei kuitenkaan enempää kuin 1 200 000 €. Jos hankkeessa toteutettavat ratkaisut merkittävästi parantavat sen elinkaaren aikaista energiatehokkuutta tai energiaratkaisuna on uusiutuva energia, avustuksen määrää voidaan harkita korotettavaksi.

 
Hallinnointi ja omistajuus
 

Sisäliikuntahalli olisi kaupungin oma rakennushanke ja hallin omistaisi kaupunki. Tilavaraukset ja tapahtumatoiminnan järjestelyt tulisivat osaksi liikuntatoimen palveluja.

 
Loppuraportti
 

Tutustu tarkemmin sisäliikuntahalliin tarkastelemalla hankkeen loppuraporttia.

Tutustu kaupunginvaltuuston iltakoulussa 31.8. valtuutetuille esiteltyyn materiaaliin (viranhaltijaehdotus sisäliikuntahallista alk. s. 43)

 
Lausunnot
 

Esitettyä sijaintipaikkaa ja toiminnallista konseptia seurat pitivät pääosin hyvänä. Pesä Ysit pitää hallin tekonurmea pesäpallolle pienenä, eikä halli seuran mukaan oleellisesti parantaisi heidän harjoitusolosuhteita talvella.

Jalkapalloseurat ovat valmiita ”tinkimään” tekonurmen koosta ja pitävät jalkapallolle sopivana noin 40 x 70 m:n tekonurmea, jollainen sisäliikuntahallin konseptissa nyt on. Lisäksi jalkapalloseurat pitävät tärkeänä Amiksen lämmitettävän jalkapallokentän peruskorjausta, sille riittäviä pukutiloja ja että kaupunki ostaisi lajille vuoroja marras-maaliskuun ajalle PePo:n Visma Areenasta ja Imatran Ukonniemen Aviasport Areenasta. Seurojen mukaan Amis on säilytettävä lämmitettävänä jalkapallokenttänä ilman kattamista. Jalkapalloseurojen lausunnoissa yleisurheilun harjoitteluolosuhteita talviaikana pidettiin huonoimpina.



Lue Lappeenrannan kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausunto

Lue Lappeenrannan lasten ja nuorten lautakunnan lausunto

Lue Lappeenrannan vanhusneuvoston lausunto

Lue Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunnan lausunto

Lue Lappeenrannan asukas- ja alueneuvoston lausunto

Lue Lappeenrannan vammaisneuvoston lausunto

Lue Lappeenrannan toimitilatoimikunnan esitys

 
Pituushyppääjä, kuvituskuva

Ajankohtaista

Siirry uutisarkistoon
  • Näytä lisää

Usein kysyttyä

Heräsikö kysymyksiä? Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin tai lähetä oma kysymyksesi.

Lähetä viesti

Miksi tänne lähetettyjä kysymyksiä muutetaan radikaalisti ennen kuin niihin vastataan?

 

Oikoluemme kaikki saapuneet kysymykset, ja tarvittaessa muotoilemme niitä. Emme kuitenkaan puutu tekstissä esitettyyn varsinaiseen kysymykseen. Kysymyksiä saattaa myös tulla samasta aiheesta useita, mutta eri tavoin esitettyinä. Pyrimme siis muotoilemaan kysymykset mahdollisimman yksinkertaisiksi ja selkeiksi, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin kaikkia sivun kävijöitä.

 

Miten sisäliikuntahallin pysäköintijärjestelyt toteutettaisiin isompien tapahtumien kohdalla?

 

Sisäliikuntahalli tulisi tukeutumaan keskusta-alueen muuhun pysäköintiin, kuten Kimpisen urheilukenttäkin isoissa tapahtumissa. Tekonurmikentälle ja sisäliikuntahallille tulisi autopaikkoja vain niiden arkikäyttäjille.

Pysäköintiä ja kevyen liikenteen väyliä tarkasteltaisiin ja ne suunniteltaisiin asemakaavamuutoksen yhteydessä laajempana kokonaisuutena ottaen huomioon Armilan sairaalan, Armilankadun ja Pohjolankadun alueet ja tarpeet. Armilan sairaalan alueella on ilta- ja viikonloppujen aikana runsaasti vapaata tilaa ja myös Saimaan ammattiopisto Sampon parkkialueet ja muut yleiset parkkialueet Pohjolankadun varrella olisivat käytettävissä.

 

Mitä tapahtuu lasten liikennepuistolle, jos sisäliikuntahalli päätettäisiin sijoittaa ammattikoulun kentän alueelle?

 

Sisäliikuntahallin rakentaminen ei vaikuttaisi nykyisen tekonurmikentän länsipäädyssä sijaitsevan lasten liikennepuiston toimintaan.

 

Jos sisäliikuntahalli rakennettaisiin ammattikoulun tekonurmikentän yhteyteen, miten se vaikuttaisi kenttään?

 

Lämmitettävää kenttää siirrettäisiin nykyisestä kohdastaan noin 50–60 m Parkkarilan kaupunginosan suuntaan, puiston suuntaan. Samalla kenttä valaistuksineen peruskorjattaisiin energiatehokkaammaksi ja sen reunalle varattaisiin tilaa siirtokatsomoille.

 

Ketä varten sisäliikuntahalli rakennettaisiin?

 

Hallilla olisi erittäin moninainen asiakaskunta. Se suunniteltaisiin mm. yleisurheilun lajiharjoittelua ja sisähallikilpailuja ja leirejä varten. Lisäksi halli soveltuisi pesä- ja jalkapallon talviaikaiseen harjoitteluun sekä muunneltavuutensa ansiosta myös esim. salibandyyn, futsaliin, koripalloon, sulkapalloon, sisäratapyöräilyyn, golfin lyöntiharjoitteluun, kunto- ja terveysliikuntaan ja hyvin erilaisiin tapahtumiin.

Sisäliikuntahalli parantaisi ja lisäisi myös merkittävästi vieressä olevien oppilaitosten sisäliikuntatuntien järjestämisolosuhteita. 

 

Onko sisäliikuntahallille muita sijoitusvaihtoehtoja kuin ammattikoulun kenttä?

 

Suunnitteluvaiheessa olivat sijoitusvaihtoehtoina mm. Kisapuisto, Harapaisen urheilukentän alue, Ratsumestarin kentän alue sekä Ainonkadun varrella lähellä Myllysaarta oleva Kirkkoherranlahden kenttä.

Ammattikoulun kentän viereinen sijaintipaikka todettiin kuitenkin toiminnallisesti sekä saavutettavuuden kannalta parhaaksi sijoituspaikaksi.

 

Miksi Lappeenrantaan tarvitaan sisäliikuntahalli? Eikö urheilutalo riitä?

 

Monipuolinen liikuntaan ja urheiluun suunniteltu sisäliikuntahalli täydentäisi ja lisäisi kaupungin sisäliikuntaolosuhteita.

Yleisurheilun lajitoiminnalle soveltuvien tilojen puute on jo pitkään ollut Lappeenrannassa haaste, johon sisäliikuntahalli tarjoaa laadukkaat tilat. Sisäliikuntahallia onkin suunniteltu yhteistyössä seurojen kanssa esimerkiksi yleisurheilun, pesäpallon ja osin myös jalkapallon harjoittelu- ja harrastustarpeita varten. Lisäksi halli varustetaan mm. salibandyä, futsalia ja koulujen monipuolista sisäliikuntaa varten. Halli soveltuisi myös esim. isoihin kunto- ja terveysliikuntatapahtumiin, lasten monipuoliseen ja laajaan liikunta- ja urheilukoulutoimintaan, seniori- ja työkykyliikuntaan, erityisryhmien liikuntaan ja golfin talviaikaiseen lyöntiharjoitteluun.

Urheilutalon palloiluhalli on muun muassa sisäpalloilulajien pääpaikka ja sen eri tiloilla on toisenlainen käyttötarkoitus ja asiakkaat kuin sisäliikuntahallilla. Urheilutalon tilat on rakennettu ja mitoitettu erilaiseen sisäliikuntaan ja erilaisille lajeille kuin sisäliikuntahalli.

Urheilutalolla on tilat esimerkiksi painiin, nyrkkeilyyn, judoon, painonnostoon, naisvoimistelulle, cheerleader-toiminnalle sekä sisäsoutua varten sisävesialtaassa. Lisäksi urheilutalon isossa palloiluhallissa, jossa on myös noin 1 300 hengen katsomo, pelataan mm. koripallon ja salibandyn aikuisten pääsarjaottelut ja järjestetään niiden harjoitusvuorot. Päivisin urheilutalon palloiluhalli ja eri tilat ovat vieressä olevien oppilaitosten käytössä, mutta niille tarvitaan myös lisää sisäliikuntatilaa, jota uusi halli tarjoaisi.